A

Agenda2030 on YK:n kestävän kehityksen ohjelma, joka hyväksyttiin YK:n jäsenmaiden toimesta syyskuussa 2015. Se sisältää laajan joukon tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä maailmanlaajuisesti. Agenda 2030:ssa määritellään 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG:t). (Lähde)

Antivastuullisuus on Aalto-yliopiston mukaan nousussa oleva ajattelutapa, jossa boikotoidaan vastuullisuutta. Erityisesti Yhdysvalloissa konservatiivit ovat vastustaneet ESG:tä ja republikaanipuolueen ehdokkuudesta kilpailevista ainakin Floridan kuvernööri Ron DeSantis on kampanjoinut ESG:tä vastaan.

Arvoketju kuvaa tuotteen tai palvelun tuotantoprosessia alkuperästä loppukäyttöön asti. Se sisältää kaikki vaiheet, joissa lisäarvoa luodaan tuotteen tai palvelun käsittelyssä ja siirtymisessä eri vaiheista toiseen. Arvoketju voi sisältää raaka-aineiden hankinnan, tuotannon, jakelun, markkinoinnin ja loppukäytön.

Auditointi on tarkastusprosessi, joka arvioi organisaation toimintoja ja niiden tuloksia suhteessa odotuksiin, standardeihin, lainsäädäntöön tai muihin määriteltyihin vaatimuksiin. Se voi olla sisäinen, jossa organisaation omat resurssit suorittavat tarkastuksen, tai ulkoinen, jossa riippumattomat tahot, kuten sertifiointiyritykset tai tilintarkastajat, suorittavat tarkastuksen.

Avoimuus ks. läpinäkyvyys

B

Biodiversiteettikato viittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen maapallolla. Katoa syntyy, kun elinympäristöjä tuhoutuu, lajeja kuolee sukupuuttoon ja ekosysteemit heikkenevät. Biodiversiteettikato voi johtua ihmisen toiminnasta, kuten metsien raivaamisesta, saastumisesta, ilmastonmuutoksesta ja laittomasta metsästyksestä.

Biopolttoaineet ovat nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka on tuotettu orgaanisista aineksista, kuten kasveista, elintarvikejätteistä tai metsähakkeesta. Yleisimpiä biopolttoaineita ovat bioetanoli, biodiesel, uusiutuva diesel ja biokaasu.

BSCI (Business Social Compliance Initiative), "Aloite liiketoiminnan sosiaalisten määräysten noudattamisesta", on kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalisia parannuksia globaaleissa toimitusketjuissa. Se keskittyy erityisesti riskimaiden tavarantoimittajien työolojen parantamiseen.

C

Cleantech, ”puhdas teknologia”, on käsite, joka kuvaa teknologioita, innovaatioita ja käytäntöjä, joiden avulla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia ja edistämään kestävää kehitystä. Cleantech pyrkii tarjoamaan kestäviä vaihtoehtoja perinteisille, ympäristölle haitallisemmille teknologioille ja toimintatavoille.

CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) on yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeva direktiivi, joka on edennyt EU:ssa (hyväksytty 24.4.2024). Direktiivi velvoittaa suuryritykset harjoittamaan suurempaa huolellisuutta kestävyyden osalta, erityisesti ympäristö- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

CSR (Corporate Social Responsibility), eli yritysten yhteiskuntavastuu, viittaa yritysten vapaaehtoiseen pyrkimykseen ottaa huomioon yhteiskunnalliset ja ympäristölliset näkökohdat liiketoiminnassaan.

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive). EU:n direktiivi, joka velvoittaa tietyt kriteerit täyttävät yritykset tekemään vastuullisuusraportointia. Korvaa aiemman NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive). Lue lisää direktiivistä blogistamme.

D

Datapiste (engl. data point) viittaa yksittäiseen tietopisteeseen tai dataan. Se voi olla mikä tahansa mittaustulos, arvo tai havainto, joka on tallennettu tai kerätty tietojärjestelmään. Datapisteitä käytetään usein analyysissa ja päätöksenteossa, ja ne voivat olla esimerkiksi numeerisia arvoja, tekstikenttiä, aikaleimoja tai muita tietueita, jotka auttavat ymmärtämään tiettyä ilmiötä tai prosessia.

DNSH (Do No Significant Harm) eli “ei merkittävää haittaa ” -periaate viittaa ajatukseen, jonka mukaan yrityksen tekemien kehitystoimenpiteiden tulee edistää tiettyjä tavoitteita ilman, että ne samanaikaisesti aiheuttavat merkittävää haittaa muille kestävän kehityksen tavoitteille.

Double materiality ks. kaksoisolennaisuusperiaate

Due diligence ks. huolellisuusvelvoite

E

EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on vuonna 2001 perustettu yksityinen järjestö, jonka tehtävänä on vaikuttaa kansainvälisen talousraportointistandardin kehitykseen eurooppalaisesta näkökulmasta ja tarjota teknistä neuvontaa EU:n komissiolle sekä talous- että kestävyysraportoinnin standardeihin liittyen.

ESG (Environmental, Social, Governance), eli ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Näistä kolmesta osa-alueesta puhutaan usein vastuullisuutena.

ESRS (European Sustainability Reporting Standards).  CSRD:n mukainen vastuullisuusraportoinnin standardi, joka koostuu 12:sta eri osa-alueesta. Standardit määrittelevät, mitä yritysten tulee raportoida.

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee, millainen taloudellinen toiminta tai hanke voidaan luokitella kestäväksi tai ympäristöystävälliseksi. Sen tavoitteena on tarjota selkeät kriteerit ja standardit investointien ja toiminnan kestävyyden arvioimiseen sekä varmistaa, että sijoitukset ja hankkeet edistävät todellista ympäristönäkökulmaa.

F

Fair trade ks. Reilu kauppa

Fossiiliset polttoaineet ovat maankuoren kerrostumista peräisin olevia energialähteitä, kuten öljyä, hiiltä ja maakaasua. Niiden polttaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jotka ovat pääasiallinen syy ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden louhinta ja käyttö aiheuttavat laajamittaista ympäristön saastumista ja ekosysteemien häiriöitä.

G

GHG-protokolla (greenhouse gas protocol) on maailmanlaajuinen standardi, joka auttaa raportoimaan kasvihuonekaasupäästöjä yhdenmukaisella tavalla. ESRS-standardit ja esimerkiksi niihin kuuluvat scope 1, 2 ja 3 -päästöt pohjautuvat GHG-protokollaan.  

Green Deal Eurooppatiedotuksen mukaan Green Deal on Euroopan komission käynnistämä laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jonka avulla tähdätään siihen, että EU on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Green Deal tähtää huomattavaan päästöjen vähennykseen, tutkimukseen investointiin ja Euroopan luonnonympäristön säilyttämiseen.

Greenwashing ks. viherpesu

GRI (Global Reporting Initiative), on kansainvälinen riippumaton organisaatio, joka kehittää ja edistää kestävän kehityksen raportointistandardeja yrityksille, hallituksille ja muille organisaatioille. Sen tavoitteena on auttaa näitä tahoja ymmärtämään ja viestimään vaikutuksistaan, kuten ilmastonmuutos, ihmisoikeudet ja korruptio. GRI:n verkkosivut.

GRI-raportointi on GRI-järjestön kehittämän vastuullisuusraportointistandardin mukaista raportointia.

H

Hiilijalanjälki viittaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka aiheutuvat tietyistä toiminnoista, tuotteista tai palveluista. Hiilijalanjälki mittaa näiden päästöjen määrää ja ilmaisee sen yleensä hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilijalanjäljen laskemisessa otetaan huomioon kaikki toiminnasta aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt, kuten energiankulutus, tuotantoprosessit, kuljetukset ja jätehuolto. Hiilijalanjäljen avulla pyritään arvioimaan yksilön, yrityksen tai tuotteen ilmastovaikutuksia ja tunnistamaan keinoja niiden vähentämiseksi.

Hiilikädenjälki kuvaa tuotteiden tai palveluiden aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi päästövähennykset, jotka syntyvät tuotteen tai palvelun käytöstä ja hyödyntämisestä. Hiilikädenjälki voi muodostua esimerkiksi energiansäästöstä, materiaalitehokkuudesta, ilmastomyönteisistä raaka-ainevaihtoehdoista tai tuotteiden paremmasta kierrätettävyydestä.

Hiilineutraalius viittaa tilanteeseen, jossa hiilidioksidipäästöt kompensoidaan siten, että nettovaikutuksena ei synny lisää hiilidioksidia ilmakehään. Tämä voidaan saavuttaa vähentämällä omia päästöjä tai kompensoimalla niitä esimerkiksi istuttamalla metsiä tai tukemalla uusiutuvan energian hankkeita. Hiilineutraalius on tärkeä tavoite ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja se pyritään saavuttamaan monilla eri tasoilla, kuten yksilöiden, yritysten ja valtioiden toiminnassa.

Huolellisuusvelvoite (due diligence) tarkoittaa sitä, että yritysten on ymmärrettävä toimintansa mahdolliset haitalliset vaikutukset ja pyrittävä ennaltaehkäisemään tai lieventämään niitä, jos estäminen ei ole mahdollista.

I

IFRS (International Financial Reporting Standards Foundation) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka valvoo taloudellisen raportoinnin standardien määrittämistä. Ks. verkkosivut.

Ilmastonmuutos on ilmakehän pitkäaikainen muutos, joka aiheuttaa globaalia keskilämpötilan nousua. Tämä muutos johtuu asiantuntijoiden mukaan pääosin ihmisen toiminnasta, erityisesti kasvihuonekaasujen päästöistä ilmakehään.

ISSB (International Sustainability Standards Board) on standardointielin, jonka tehtävänä on luoda ja kehittää kestävään kehitykseen liittyviä globaaleja taloudellisia raportointistandardeja. ISSB toimii IFRS:n alaisuudessa.

J

Jäljitettävyys tarkoittaa kykyä seurata ja dokumentoida tuotteen tai palvelun alkuperää, valmistusprosessia, käsittelyä ja jakelua koko sen elinkaaren ajan. Jäljitettävyyden avulla voidaan selvittää, mistä tuote on peräisin, miten se on valmistettu, miten sitä on käsitelty ja miten se on päättynyt loppukäyttäjälle.

K

Kaksoisolennaisuus (double materiality) ohjaa yritystä tarkastelemaan toimintaansa kahdesta näkökulmasta: se ottaa huomioon yritykseen liittyvän sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden. Se huomioi sekä yrityksen oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan (inside-out-lähestymistapa) että toimintaympäristön ja kestävyysriskien vaikutukset yrityksen toimintaan ja tulokseen (outside-in-lähestymistapa).

Kestävä kehitys tarkoittaa YK-liiton mukaan kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Lähde)

Kestävän kehityksen tavoitteet (engl. Sustainable Development Goals, SDG) ovat YK:n määrittelemät 17 tavoitetta, jotka ovat universaaleja ja pyrkivät kääntämään globaalin kehityksen suuntaa niin, että esim. ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet toteutuvat ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tavoitteisiin kuuluu mm. äärimmäisen köyhyyden poistaminen. (Lähde.)

L

LCA (Life Cycle Assessment) on elinkaariarviointimenetelmä, jossa arvioidaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren aikana.

Läpinäkyvyys viittaa siihen, että yritykset ovat avoimia ja rehellisiä toiminnastaan ja päätöksenteostaan.

M

Materiaalitehokkuus viittaa prosesseihin ja käytäntöihin, joiden avulla pyritään vähentämään materiaalien käyttöä ja minimoidaan jätemääriä. Materiaalitehokkuuden tavoitteena on saavuttaa parempi hyöty materiaaleista ja vähentää ympäristövaikutuksia niiden tuotannossa, käytössä ja hävittämisessä. Tämä voi sisältää esimerkiksi tuotteiden suunnittelun uudelleen, raaka-aineiden tehokkaamman käytön, kierrätyksen ja uudelleenkäytön edistämisen sekä prosessien tehostamisen.

Monimuotoisuus voi viitata luonnon monimuotoisuuteen (ks. biodiversiteetti) tai ihmisten monimuotoisuuteen, kuten kulttuuriseen ja sosiaaliseen monimuotoisuuteen.

N

Net zero tarkoittaa tilannetta, jossa tietyltä toimijalta poistetaan tai kompensoidaan yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin niitä syntyy. Tämä saavutetaan vähentämällä päästöjä mahdollisimman paljon ja kompensoimalla loput esimerkiksi sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä tai investoimalla päästövähennyshankkeisiin.

NSRS (Nordic Sustainability Reporting Standard). Pohjoismainen raportointistandardi, joka on suunnattu pk-yrityksille. NSRS verkkosivut.

O

Olennaisuusanalyysi on prosessi, jossa yritys arvioi ja tunnistaa kestävän ja taloudellisen kehityksen kannalta merkittävät asiat, jotka vaikuttavat liiketoiminnan menestykseen ja sidosryhmiin. Tämä auttaa yritystä keskittymään raportoinnissaan olennaisiin aiheisiin.

P

Pariisin ilmastosopimus on ympäristöministeriön mukaan vuodesta 2016 voimaanastunut kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastonmuutosta koskeva sopimus. Se pyrkii pitämään maapallon keskilämpötilan nousun alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Päästökompensaatio on käytäntö, jossa yksilöt, yritykset tai organisaatiot pyrkivät kompensoimaan aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä tukemalla hiilinielujen luomista tai vähäpäästöisiä hankkeita. Tavoitteena on tasapainottaa omat päästöt tuottamalla vastaava määrä vähennystoimenpiteitä muualla, esimerkiksi istuttamalla puita, investoimalla uusiutuvaan energiaan tai edistämällä energiatehokkuutta.

Q

QEHS (Quality, Environment, Health, and Safety) on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa laadun, ympäristön, terveyden ja turvallisuuden näkökohdat organisaatiossa. Tämä lähestymistapa pyrkii varmistamaan, että organisaation toiminta täyttää sekä laatu- että ympäristöstandardit samalla kun se edistää työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Termiä käytetään erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksissä. (Lähde)

R

Raportointistandardi on ohjeistus siitä, miten yritysten tulisi raportoida toimintansa esimerkiksi ympäristö-, sosiaalisista ja hallinnollisista vaikutuksista. Standardit määrittävät, mitä tietoja tulisi raportoida, millaisia mittareita käyttää ja miten raportointiprosessi tulisi toteuttaa. Tämä auttaa lisäämään vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä yritysten toiminnassa.

Reilu kauppa (engl. Fair trade) on kansainvälinen järjestelmä, joka pyrkii edistämään oikeudenmukaista kauppaa. Sen tavoitteena on parantaa kehitysmaiden pientuottajien ja työntekijöiden elinoloja varmistamalla heille reilumpia kauppaehtoja ja parempaa palkkaa. Fair trade -sertifiointi merkitsee, että tuotteen tuotantoon ja kauppaan liittyvät sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökohdat on otettu huomioon. Tuotteet, jotka täyttävät Fair trade-standardit, voidaan tunnistaa Reilun kaupan merkistä.

S

Scope 1, 2, 3 ovat termejä, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen luokitteluun yritysten toiminnassa.

Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät suoraan yrityksen omasta toiminnasta, kuten polttoaineiden polttamisesta tuotantoprosesseissa tai yrityksen omistamien ajoneuvojen päästöistä.

Scope 2: Välilliset päästöt, jotka syntyvät sähkön, lämmön tai höyryn ostamisesta ja kuluttamisesta, esimerkiksi sähköntuottajien aiheuttamista päästöistä.

Scope 3: Epäsuorat päästöt, jotka liittyvät yrityksen toimintaan, mutta jotka syntyvät yrityksen toimitusketjun tai sen ulkopuolisten toimintojen kautta, kuten raaka-aineiden hankinnasta, kuljetuksista, käytöstä tai hävittämisestä.

SDG (Sustainable Development Goals, SDG) ks. kestävän kehityksen tavoitteet

Sidosryhmäanalyysi on prosessi, jossa organisaatio tunnistaa ja arvioi niitä ryhmiä tai yksilöitä, joilla on merkitystä tai vaikutusta sen toimintaan, päätöksentekoon tai tuloksiin. Tarkoituksena on ymmärtää näiden sidosryhmien tarpeita, odotuksia ja intressejä sekä arvioida niiden vaikutusta organisaation menestykseen ja kestävään kehitykseen.

T

TCFD (Task force for Climate-related Financial Disclosure) on työryhmä, joka on kehittänyt standardit ilmastonmuutoksen riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvään taloudellisten tietojen raportointiin.

TCFD-raportointi viittaa yritysten raportointiin, joka noudattaa TCFD:n suosituksia ja tarjoaa läpinäkyvyyttä yritysten ilmastoon liittyvistä strategioista, riskeistä ja niiden hallinnasta.

U

Uusiutuva energia on energiamuoto, joka uusiutuu jatkuvasti luonnollisista prosesseista tai lähteistä, kuten auringonvalosta, tuulesta, vesivoimasta ja biopolttoaineista.

V

Vastuullisuusraportti on dokumentti, joka kuvaa organisaation pyrkimyksiä ja suoritusta kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan alueilla. Raportti voi sisältää tietoa esimerkiksi ympäristövaikutuksista, sosiaalisista käytännöistä, työntekijöiden hyvinvoinnista, ihmisoikeuksista, yrityksen hallinnosta ja taloudellisesta suorituskyvystä. Tarkoituksena on antaa sidosryhmille läpinäkyvä kuva organisaation toiminnasta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Vastuullisuusviestintä on yritysten ja organisaatioiden harjoittamaa viestintää, jossa pyritään välittämään tietoa yrityksen vastuullisista toimintatavoista, kestävistä arvoista ja niiden vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen.

Vesijalanjälki kuvaa kokonaisvesimäärää, joka on kulunut ihmisen toiminnan seurauksena tuotteiden tai palveluiden tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä. Se sisältää sekä suoran vedenkulutuksen että välillisen vedenkulutuksen, kuten vesivarojen käytön teollisuudessa, maataloudessa ja kulutustuotteiden valmistuksessa. Ks. https://www.waterfootprint.org/

Viherpesu on termi, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa yritykset tai organisaatiot pyrkivät antamaan itsestään ympäristöystävällisen kuvan ilman todellista sitoutumista kestävään toimintaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin, perusteettomien vihreiden lupauksien antamisen tai ympäristöongelmien piilottelun avulla.

Vihreä siirtymä viittaa yhteiskunnan pyrkimykseen siirtyä kohti kestävämpää ja vähähiilisempää taloutta ja yhteiskuntaa. Tämä siirtymä kattaa useita aloja, kuten energiantuotannon, liikenteen, teollisuuden, ja maatalouden, ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutosta, luonnonvarojen liikakäyttöä ja saastumista. Vihreä siirtymä sisältää investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, kestävään liikenteeseen, kiertotalouteen ja muihin ympäristöystävällisiin käytäntöihin.

W

Whistleblowing eli ilmoittajansuojelu viittaa tilanteeseen, jossa työntekijä tai muu sisäinen osapuoli paljastaa organisaation sisäisiä väärinkäytöksiä, laittomuuksia tai epäeettistä toimintaa. Whistleblowingia pidetään usein tapana edistää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta organisaatioissa. EU:ssa on säädetty ns. whistleblower-direktiivi, jonka tarkoitus on tarjota suojaa henkilöille, jotka paljastavat laittomuuksia tai väärinkäytöksiä.

X

Y

Ympäristövastuu on organisaation tai yksilön velvollisuus huolehtia ympäristön tilasta ja sen säilymisestä. Se kattaa toimenpiteet ja käytännöt, joilla pyritään vähentämään ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, kuten ilmansaasteita, vesistöjen saastumista ja luonnonvarojen liikakäyttöä.

Z

Zero waste eli nollahävikki on periaate, jossa pyritään ehkäisemään jätettä suunnittelemalla resurssien elinkaaret niin, että kaikki tuotteet käytetään tai hyödynnetään uudelleen, välttäen jätteen lähettämistä kaatopaikoille tai muualle ympäristöön.