Ilmastonmuutokseen reagoidaan myös musiikkiteollisuudessa – kuinka luotettavia ovat alan päästölaskelmat?

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan brittiyhtye Coldplayn konserttikiertueen päästölaskelmista. Yhtyeen tavoitteet päästöjen vähentämiseen ovat olleet kovat: on puhuttu peräti 50 prosenttia pienemmistä päästöistä aiempaan kiertueeseen verrattuna. Coldplayn toimenpiteet, kuten energiaa tuottavat generaattoripolkupyörät ja tanssilattiat, ovat askel oikeaan suuntaan. Ne viestivät yleisölle, että ympäristöstä välittäminen on tärkeää. Kuitenkin ilman kattavaa ja läpinäkyvää hiililaskentaa nämä toimenpiteet voivat näyttää pelkältä viherpesulta.

Coldplayn Music Of The Spheres -kiertueen tavoitteet vähentää päästöjä ovat herättäneet paljon keskustelua. Yhtye on kertonut vähentäneensä kiertueen päästöjä 59 prosenttia ensimmäisen kahden vuoden aikana, mutta laskelmien tarkkuus ja läpinäkyvyys ovat kyseenalaisia. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier korostaa, että laskelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi lentomatkojen koko ilmastovaikutusta tai yleisön matkojen päästöjä.

Yhtye kertoo tehdyistä toimenpiteistä verkkosivuillaan.

Hiililaskenta on monimutkainen prosessi, jossa on huomioitava monia tekijöitä, kuten eri kasvihuonekaasut ja niiden yhteisvaikutukset. Lettenmeierin mukaan pelkät hiilidioksidipäästöt eivät riitä kattavaan arvioon, vaan mukaan on otettava myös muut lentämisestä aiheutuvat päästöt kuten vesihöyry ja typen oksidit. Tämä tekee tarkkojen ja luotettavien laskelmien tekemisestä haastavaa.

Suorat ja epäsuorat päästöt – scope 1, 2 ja 3

Hiililaskennassa on tapana erotella suorat ja epäsuorat päästöt. Suorat päästöt (scope 1) ovat niitä, jotka syntyvät suoraan organisaation toiminnasta, kuten polttoaineen käytöstä keikkabussissa tai generaattorissa. Epäsuorat päästöt puolestaan jaetaan kahteen kategoriaan: scope 2 ja scope 3. Scope 2 kattaa esimerkiksi ostetun sähkön tuotannosta syntyvät päästöt, kun taas scope 3 kattaa kaikki muut epäsuorat päästöt, kuten alihankkijoiden päästöt, yleisön matkoista aiheutuvat päästöt ja materiaalien tuotannon päästöt. Lue lisää aiheesta blogistamme.

Coldplayn laskelmissa ei ole otettu huomioon keikkapaikalle saapuvien katsojien matkoista aiheutuvia päästöjä. Nämä päästöt kuuluvat scope 3 -kategoriaan, joka kattaa kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät organisaation arvoketjussa, mutta eivät ole suoraan organisaation hallinnassa. Yleisön matkojen päästöt voivat olla huomattavia erityisesti suurissa tapahtumissa, kuten konserteissa, joihin saapuu paljon ihmisiä pitkien matkojen takaa. Tämä tekee yleisön matkojen päästöjen huomioimatta jättämisestä merkittävän puutteen hiililaskennassa, sillä se aliarvioi tapahtuman todellista ilmastovaikutusta.

Striimauskaan ei ole päästötöntä

Livemusiikki aiheuttaa päästöjä, mutta niin myös musiikin striimaus. Siitä huolimatta, että striimaus on vähentänyt musiikkiteollisuuden muovijätettä, sen ympäristövaikutukset ovat huomattavia. Vuonna 1977 Yhdysvalloissa musiikkiteollisuus aiheutti 140 miljoonaa kilogrammaa kasvihuonekaasupäästöjä, ja vuonna 2016 päästöt olivat nousseet 200–350 miljoonaan kilogrammaan, vaikka muovin käyttö äänitteiden valmistuksessa väheni merkittävästi. Striimauksen aiheuttamat suuret datavirrat ja siihen liittyvä energiankulutus ovat merkittäviä syitä tähän nousuun​ (Phys.org)​. Palvelinkeskusten sähkönkulutus ja käyttäjien laitteiden toisto lisäävät striimauksen ympäristövaikutuksia.

Yksinkertainen tapa vähentää striimauksen ympäristövaikutuksia on tallentaa musiikki omaan laitteeseen. Kun musiikki on kerran ladattu, ainoat päästöt syntyvät laitteen sähkönkulutuksesta, mikä vähentää ympäristövaikutusta huomattavasti. Lisäksi WiFi-yhteyden käyttö mobiiliverkon sijaan on yleensä ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Myös äänenlaadun valinta vaikuttaa: korkeampi laatu vaatii enemmän dataa, joten hieman alhaisemman laadun valinta voi vähentää ympäristökuormaa (Teosto).

Kokonaispäästöt hämärän peitossa

On hankala löytää tietoa siitä, paljonko ovat koko musiikkiteollisuuden aiheuttamat päästöt globaalisti.

Positive Impact Finlandin mukaan koko musiikkialan päästöt Suomessa olivat vuonna 2022 noin sata kilotonnia, mikä vastaa noin kymmenen tuhannen suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä (360Journalismia).

Kansainvälisesti katsottuna musiikkialan hiilijalanjälki on huomattava. Pelkästään Yhdistyneessä kuningaskunnassa live-musiikkitapahtumien arvioidaan tuottavan vuosittain noin 405 000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (mikä vastaa hieman yli yhden Empire State Buildingin painoa) (Clash). Tunnetut yhdysvaltalaiset festivaalit, kuten Coachella ja Desert Trip, tuottavat noin 100 tonnia kiinteää jätettä päivittäin. Yhdistyneen kuningaskunnan festivaalit tuottavat vuosittain arviolta 23 500 tonnia jätettä​ (The Face)​.

Vaikka tarkkaa globaalia arviota koko musiikkiteollisuuden hiilipäästöistä ei ole saatavilla, on selvää, että striimaus ja muut digitaalisen musiikin kulutusmuodot ovat lisänneet merkittävästi musiikkialan ympäristövaikutuksia.

Onneksi alan toimijat voivat tehdä paljon päästöjen vähentämiseksi. Coldplayn kaltaiset pyrkimykset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta todellisen kestävyyden saavuttamiseksi tarvitaan kattavia ja luotettavia laskelmia sekä yhteistyötä alan kaikkien toimijoiden välillä. Ilman tarkkaa tietoa suoria ja epäsuoria päästöjä on vaikea vähentää tehokkaasti ja luotettavasti.