Tekoäly (AI, eli artificial intelligence) tarkoittaa tietokoneen tai ohjelman kykyä suorittaa tehtäviä, jotka yleensä vaatisivat ihmisen älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisu, oppiminen, päätösten tekeminen ja kielen ymmärtäminen.

Tekoäly toimii algoritmien eli ohjeiden avulla, jotka on ohjelmoitu tietokoneeseen. Nämä algoritmit analysoivat tietoa ja tekevät päätöksiä sen perusteella.

Esimerkiksi kun käytät verkkokauppaa ja saat suosituksia tuotteista, se on tekoälyn tekemä arvio siitä, mistä saattaisit olla kiinnostunut, perustuen aikaisempiin ostoksiisi tai selaushistoriaasi.

Käytämme tekoälyä arjessa monissa paikoissa huomaamattamme. Puhelimien puheohjaus (kuten Siri tai Google Assistant) on yksi hyvä esimerkki. Ne ymmärtävät puhetta ja vastaavat kysymyksiin. Toinen esimerkki on sähköpostin roskapostisuodattimet, jotka oppivat tunnistamaan, mitkä viestit ovat tärkeitä ja mitkä kannattaa laittaa suoraan roskakoriin.

Yksinkertaisesti sanottuna, tekoäly auttaa meitä tekemään asioita nopeammin ja tehokkaammin, analysoimalla suuria määriä tietoa ja tekemällä fiksuja päätöksiä meidän puolestamme.

Käsitteitä

Tekoäly (AI) on tietokoneen tai ohjelman kyky jäljitellä ihmisen älykästä toimintaa, kuten ongelmanratkaisua, oppimista ja päätöksentekoa.

Algoritmi on sarja täsmällisiä ohjeita tai sääntöjä, joita tietokone seuraa tietyn tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi. Algoritmi on kuin resepti, joka voidaan toteuttaa koodina niin, että tietokone pystyy suorittamaan sen.

Tekoälyn historia ulottuu useiden vuosikymmenten taakse, ja jo varhaisessa vaiheessa kehitettiin järjestelmiä, jotka osoittivat tekoälyn perusperiaatteita. Esimerkkejä:

  • Alan Turingin testi (1950): Turing kehitti ajatuksen, että kone voisi olla älykäs, ja loi Turingin testin, jossa kone yrittää keskustella ihmisen kanssa niin, ettei ihminen huomaa puhuvansa koneelle.

  • ELIZA (1966): Yksi ensimmäisistä tekoälyohjelmista, joka jäljitteli keskustelua ihmisten kanssa, vaikka ei ollut oikeasti "älykäs".

  • Deep Blue (1997): IBM:n tekoälykone voitti shakin maailmanmestari Garri Kasparovin osoittaen, että tekoäly pystyy käsittelemään monimutkaisia strategisia pelejä.

Vaikka tämän näköiset robotit liitetään esimerkiksi elokuvakuvastossa usein tekoälyyn, ne voivat toimia ilman varsinaista älykkyyttä – monissa “perinteisissä” roboteissa on ohjelmoituja toimintoja, mutta ei kykyä oppia tai soveltaa tietoa kuten tekoälyllä.

Onko tekoäly oikeasti älykäs?

Tekoäly herättää usein kysymyksiä siitä, onko se todella "älykäs". On tärkeää ymmärtää, että tekoäly perustuu algoritmeihin ja valtaviin tietomassoihin, joiden avulla se voi oppia ja tehdä ennusteita. Tämä tarkoittaa, että tekoäly ei ole älykäs samalla tavalla kuin ihminen, jolla on tunne-elämä, intuitio ja kyky ymmärtää monimutkaisia sosiaalisia tilanteita. Sen sijaan tekoäly voi analysoida dataa, löytää kaavoja ja tuottaa vastauksia nopeasti ja tarkasti. Vaikka se voi simuloida älykkyyttä ja vuorovaikutusta, sen kyvyt rajoittuvat ohjelmoinnin ja oppimismenetelmien määrittämiin rajoihin.